Tervehdys!
Olet löytänyt meidän uudistetuille nettisivuillemme, lämpimästi tervetuloa! Minä olen Suvi, yrityksen toinen perustaja ja toimitusjohtaja. Kerron alkuun vähän yrityksestämme ja sitten paneudun itse aiheeseen, eli miten remontti saadaan vietyä läpi mahdollisimman sujuvasti.
Pyöritämme yritystämme yhdessä avopuolisoni Mikan kanssa, ja meidän lisäksi yrityksessä työskentelee kuusi aivan kertakaikkisen loistavaa työntekijää.
Jos minun pitäisi esittää kolme asiaa, joilla erotumme eduksemme, sanoisin:
- Me olemme siistejä.
- Me kannamme vastuun omista tekemisistämme.
- Meillä kaikilla on rakennusalan koulutus.
Siisteys
Olen todella usein kuullut, niin yksityisasiakkailta kuin asiakkaan valvojiltakin, että ”onpa siisti työmaa”. Tämä pitää paikkansa! Siivoamme työmaan lähes poikkeuksetta joka ilta, ennen kuin lähdemme kotiin, työkalut ja materiaalit ovat järjestyksessä ja urakan päätteeksi tekemämme loppusiivous on todellakin siivous.
Me suojaamme, tarvittaessa osastoimme ja alipaineistamme remonttialueen niin, että erityisesti pöly ei pääse leviämään työmaa-alueelta muualle rakennukseen.
Vastuun kantaminen
Hitaasti, mutta varmasti. Se tarkoittaa, että me emme kilpaile nopeudella. Me teemme työn pieteetillä silloinkin, kun urakkalaskenta on ns. ”mennyt pitkäksi”.
Me teemme jatkuvaa dokumentaatiota työn edetessä siten, että kiinni menevät rakenteet voidaan tarkistaa valokuvista vielä sittenkin, kun urakka on valmis. Ja kyllä, jos sinä soitat jälkeen päin, että joku asia ei mennyt maaliin, me tulemme korjaamaan.
Osaaminen
Tiesitkö, että kuka tahansa voi perustaa rakennusliikkeen ihan samaan tapaan kuin minkä tahansa muunkin yrityksen? Siihen ei kysytä koulutusta tai osaamista.
Jokainen työntekijämme on suorittanut jonkun rakennusalan tutkinnon. Minä olen insinööri (AMK) ja Mika on vanhanliiton kirvesmies, opiskellut silloin, kun amiksen aikana vielä rakennettiin kokonainen talo.
Vaikka aina sanotaan, että ei siellä koulussa mitään opi, että kyllä se todellinen oppi tulee työmaalla, on koulutuksella mielestäni silti merkitystä. Minä ajattelen, että ammatti-identiteetti ja sitä myötä ammattiylpeys, kehittyy tutkinnon myötä ja vahvistuu, kun osaaminen karttuu.
REMONTUTTAAKO -blogin tarkoitus
Remonttiin ryhtymisestä ei löydy yksityishenkilölle suunnattua, syväluotaavaa opasta. Törmättyäni lukuisiin ongelmiin mm. facebookin erilaisissa rakentajaryhmissä, päätin alkaa kirjoittaa aiheesta. Tämän blogin tarkoitus on ensisijaisesti auttaa sinua välttämään näitä tyypillisimpiä ongelmia, joita remontoija kohtaa; Milloin kustannukset ylittyvät roimasti, milloin jälki on huonoa ja urakoitsija ei vastaa reklamaatioon, milloin loppusiivous on lähinnä vitsi. Näitä esimerkkejä on lukuisia. Syvennyn aiheeseen kutakuinkin siinä järjestyksessä, kun ne remontin edetessä ovat ajankohtaisia.
1. Luku
I have a dream….
Hypätäänpä siihen hetkeen, kun idea remontista syntyy. Jos kysyisimme kymmeneltä ihmiseltä, keneen otat yhteyttä, kun tarvitset remonttia, niin kahdeksan vastaisi, että rakennusliikkeeseen. No tämä on ihan puhdas arvaus, ei mitään tutkimustietoa asiasta.
Tämä ratkaisu on varmaan usein ihan pätevä, erityisesti, kun remontti on niin yksinkertainen, lähinnä pintamateriaaleihin kohdistuva, että paljon raskaampi organisaatio suunnittelijoineen voi olla liioiteltu.
Jos kuitenkin sinulla on työlle budjetti, suosittelen lämpimästi, että otat yhteyttä ainakin kolmeen rakennusliikkeeseen, joilta pyydät tarjousta. Ihan vähintään tarjouksia olisi hyvä olla kuitenkin kaksi, jotta sinulla on jotain, mitä verrata keskenään. Ja jotta tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoiset, on hyvä olla suunnitelma. Syvennyn vielä myöhemmin siihen, minkä tasoinen suunnitelma milloinkin on riittävä ja mitä muita asioita on hyvä selvittää ja täsmentää urakkatarjousta pyydettäessä.
… haluan uuden uima-altaan yläkertaan!
Palataan takaisin remontti-idean syntyhetkeen:
Tämä on mielestäni se kohta, jossa mukaan kannattaa ottaa ilonpilaaja. Ilonpilaajan yksi tärkeä tehtävä, erityisesti hankkeen alussa, on kyseenalaistaa ja haastaa, tuoda realismi mukaan keskusteluun. Kas kun tässä vaiheessa ei usein olla sen enempää köyhiä kuin kipeitäkään ja tuskin se urakoitsija, joka epätoivoisesti etsii töitä, on ensimmäisenä torppaamassa niitä älyttömimpiäkään ideoita.
Ilonpilaajasta voidaan käyttää myös termiä valvoja, joka on yleisesti käytössä oleva termi rakennusalalla, mutta on mielestäni tylsä ja vähän mahtipontinen. Ilonpilaajan tehtävä läpi hankkeen on auttaa remonttiin ryhtynyttä, niin suunnitteluttamisessa, kilpailuttamisessa kuin työn aikaisessa valvonnassakin. Ja jos aiot tehdä osan työstä itse, saat siihenkin varmasti hyviä neuvoja ja ohjausta.
Itse olen pilannut montakin hyvää, mutta hinta-/hyötysuhteeltaan reilusti ylimitoitettua ideaa. Aina on kuitenkin löydetty asiakkaan tarvetta ja pankkitilin saldoa vastaava, järkevämpi vaihtoehto.
Summa summarum: Jos sinulla on tarve remontille ja remontissa joudutaan kajoamaan rakenteisiin, tee itsellesi palvelus ja etsi hyvä valvoja ja konsultoi. Säästät rahaa ja erityisesti hermoja.
Ja koska alkuperäinen idea kirjasta ei ole ihan vielä ajankohtainen, katkaisen tekstin tähän ja jatkan aiheesta mahdollisimman pian 2. luvussa. (Olet varmaan kuullut tämän ennekin ?)
Onko sinulla kokemusta pieleen menneestä urakasta?
Ei vielä, mutta pienellä pelolla jo odotan jonain päivänä koittavaa kylppäriremonttia! 😀 Kiitos hyvistä vinkeistä!